| 1. |
Miksi
oskillaattori ei käynnisty? |
| |
Normaalisti
simuloinnin alkuhetkellä jännite on nolla jokaisessa solmupisteessä
(node). Esim. symmetrisen oskillaattorin, kuten astabiili multivibraattorin,
käynnistystä voi helpottaa muuttamalla alkutilanteen lähtöarvoja,
esim: .ic v(2)=5V tai mieluummin .ic v(c)=5V joka tarkoittaa, että
alkuhetkellä a) pisteessä 2 on 5V:n jännite tai b) pisteessä c (merkitty
transistorin kollektorille) on 5V:n jännite. IC lyhenne tulee sanoista
Initial Condition = alkuolosuhteet. |
| |
|
| |
|
| 2. |
Miten
analyysin kuvaajat (käyrät) erotetaan toisistaan mustavalkotulostuksessa? |
|
Kuvaajat
voidaan merkitä automaattisesti erimuotoisilla täplillä (token):
Kun analyysi on käynnistetty, valitse: 'Scope / View / Tokens'
tai paina työkaluvalikossa olevaa näppäintä: 'Applies tokens
to the waveforms'. |
| |
|
| |
|
| 3. |
Miksi
AC-analyysin Cursor-mode -toiminnon (analyysin tarkennus) yhteydessä
taajuuden numeroarvot näkyvät vain kHz-tarkkuudella? Missä ovat
hertzit? |
|
Numeroarvot
voidaan merkitä Hertseinä: Kun analyysi on käynnistetty, kuvaruudun
oikeassa laidassa on sarake FMT ja siinä lukuarvo 5.3 Muuta lukuarvo
5.6 :ksi, jolloin desimaaleja on kuusi Jos haluat lukuarvot eksponenttimuodossa,
muuta FMT-lukuarvo esim. 2e :ksi, jolloin esim. 1MHz olisi 1.00e6. |
| |
|
| |
|
| 4. |
Miksi
kotona tehty Micro-Cap -työ kadotti otsaketaulun tietoja... |
| |
Huomaa,
että otsaketaulun tiedot tulevat (osin) automaattisesti. Esim. päiväys,
tiedostonimi ja käyttäjä on määritelty koodeilla: $date, $name ja
$user. Otsaketaulun tietoja pääset muokkaamaan klikkaamalla kahdesti
piirikaavion tyhjää kohtaa ja valitsemalla avautuneesta keskusteluikkunasta
kohdan "Title Block". |
| |
|
| |
|
| 5. |
Onko
komponenttivalikoissa himmeällä merkittyjä komponentteja mahdollista
käyttää? |
| |
Himmeällä
merkityt komponentit ovat käytettävissä Micro-Cap -ammattiversiossa.
Eräissä tapauksissa on mahdollista lisätä opiskelijaversioon ammattiversion
osia eli komponenttikirjastoja. Eräs suositeltava esimerkki on CMOS-kirjasto.
Sen voi kopioida ja asentaa Micro-Cap5:ssä olevan ohjeen 6 mukaan. |
| |
|
| |
|
| 6. |
Miksi
kytkennässä pitää olla maadoitus? |
| |
Ohjelman
käyttämä, joko amerikkalainen tai eurooppalainen maadoitusmerkki
ei merkitse lainkaan maadoittamista vaan kytkennän solmupistettä
(node) numero nolla. Ohjelma vaatii toimiakseen solmupisteen numero
nolla, joka merkitään symbolilla 'maadoitus'. Toisaalta maadoituksen
asemasta voisi käyttää nimitystä 'yhteinen napa'. Mutta on
muistettava, että vastaavia keskenään yhteisiä napoja voidaan luoda
myös eri nimisillä TIE-symboleilla. |
| |
|
| |
|
| 7. |
Mitattaessa
virran suuruutta esim. vastuksen R12 kautta määritteellä i(R12),
virran kuvaaja on negatiivinen. |
| |
Määritteellä:
-i(R12) (miinusmerkki invertoi eli kääntää napaisuuden). Toinen
tapa on kääntää vastuksen piirrosmerkki toisin päin. |
| |
|
| |
|
| 8. |
AC-analyysissä
taajuusalue on määritelty 0:sta 100 kHz:ksi. Miksi ohjelma ei hyväksy
arvoja? |
| |
Ensinnäkin
taajuuden määrittelyssä annetaan ensin suurempi arvo ja sitten pienempi,
esim. 100kHz,0Hz. Jos toinen arvoista on nolla, voidaan tällöin
merkitä lyhyesti vain 100kHz.Toisaalta logaritmista taajuusasteikkoa
käytettäessä toisena arvona ei voi olla nolla, vaan esim 100kHz,1Hz. |
| |
|
| |
|
| 9. |
Analyysin
tulos, kuvaaja, on epätarkka. Se näyttää muodostuvan toisiinsa liitetyistä
viivoista. Onko jossain vikaa? |
| |
Datapisteitä
on liian vähän. Kuvaaja piirtyy datpisteiden väliin piirretyistä
janoista. Lisää datapisteitä Transient-analyysissä: Aseta Limits-ikkunassa
Maximum Time Step -arvo esim. 1/100 tai 1/1000 arvoksi Time Range
-arvosta. Lisää datapisteitä AC-analyysissä: Aseta Limits-ikkunassa
Maximum Change % -arvo esim. 0.5 tai 0.05:ksi. |
| |
|
| |
|
| 10. |
Siniaaltogeneraattorin
jännitteeksi on asetettu 24V, mutta se vaikuttaa huomattavasti pienemmältä. |
| |
Generaattorin
parametrejä ovat mm.: f (Frequency) eli värähtelytaajuus, yksikkö:
Hz A (Amplitudi) eli jännitteen huippuarvo (u tai Uh), yksikkö:
V Rs (Sourse Resistance) eli generaattorin sisäinen vastus, yksikkö:
ohmia
Kun generaattorin
tehollisjännitteeksi (U) halutaan esim. 24V, tulee se kirjoittaa
muotoon: sqrt(2)*24V jossa sqrt(2) on neliöjuuri kaksi, joka on
huippujännitteen (u) ja tehollisjännitteen (U) välinen suhdeluku.
Huomaa, että määritteen voi ilmaista myös tulomuodossa, jolloin
se on myös havainnollisempi lukea. (Vertaa sqrt(2)*24V ja 33.94V).
|
| |
|
| |
|
| 11. |
En
saa diodia asettumaan oikeaan asentoon eli 45 asteen kulmaan. |
| |
Komponenteilla
on kahdeksan eri asentoa: Tutki esim. operaatiovahvistimen piirrosmerkin
avulla kääntämällä sitä 90 astetta kerrallaan: tulot vasemmalle,
ylös, oikealle, alas ja sama uudelleen, mutta +tulon ja -tulon paikat
vaihdettuna. Tavallisella diodilla on käytännössä vain neljä asentoa.
Jos haluat diodin 45 asteen kulmaan on sinun valittava toinen piirrosmerkki
diodille eli: 'Component / Analog Primitives / Passive Components
/ D45' |
| |
|
| |
|
| 12. |
Miksi
siniaaltogeneraattorille on merkitty plus/miinus napaisuus, onko
sillä jotain merkitystä? |
| |
Useissa
käytännön tapauksissa generaattorin napaisuudella ei ole merkitystä.
Mutta jos sille haetaan merkitys, niin niitä voidaan luetella useampikin:
) Generaattori aloittaa toimintansa siten, että se tuottaa ensimmäiseksi
positiivisen puolijakson. Jos analyysissäsi siniaalto piirtyy mielestäsi
väärin eli ensin negatiivinen puolijakso ja vasta sitten positiivinen
niin voit korjata tilanteen kääntämällä generaattorin piirrosmerkin
toisin päin. ) Siniaaltogeneraattorissa on myös erillinen tasasähkölähde
(DC) ja tämänkin kannalta on merkityksellistä miten päin generaattori
on kytkentään nähden. ) Myös useamman siniaaltogeneraattorin yhteiskäytössä
niiden keskinäisillä napaisuuksilla on merkitys, esim. kolmivaihekäyttö. |
| |
|
| |
|
| 13. |
Onko
mahdollista laittaa analyysitulokseen nk. nollaviiva? |
| |
Kyllä,
kuten oskilloskoopissakin yhtä kanavaa käytettäessä voidaan toinen
kanava asettaa piirtämään "nollaa" eli nk. nollaviivaa. Esim.: v(in1),
v(out1) ja v(0) määritteet tuottavat kaksi kuvaajaa sekä nollaviivan.
Toinen tapa nollaviivan tuottamiseksi on (analyysin aikana): 'Scope
/ View / Base Line' (= nollaviiva). |
| |
|
| |
|
| 14. |
Miksi
simulointi- ja laskutulokset eriävät toisistaan? |
| |
Laskutoimitus
huomioi vain piirin kelan ja kondensaattorit. Simulointi huomioi
koko piirikaavion komponentit. |
| |
|
| |
|
| 15. |
Mitä
eroa on MC5Demo ja MC6Demo ohjelmilla? |
| |
MC5Demo
on vanhempi, mutta se ei vaadi Pentium prosessoria. MC6Deomo tarvitsee
jonkinlaisen Pentiumin. Suurin ero näiden ohjelmien välillä on kuitenkin
uudemmassa ohjelmassa oleva Dynaaminen DC -analyysi, joka mahdollistaa
jännitteiden, virtojen, tehojen ja puolijohdetilojen esityksen piirikaaviossa. |
