Pääsivu 
Opinnot 
Tiedostot 
Palaute 
FAQ 

 

 

Oppijakso 6: Analyysikuvat

 

Tämän jakson tavoitteena on oppia muokkaamaan analyysikuvia.

Opiskelujakson aikana käsiteltävät asiat:  
  *Lineaarinen asteikko (Lin)
  *Logaritminen asteikko (Log)
  *Automaattinen skaalaus (Auto)
  *Nollaviiva (Base Line)
  *Relatiivinen ja absoluuttinen teksti (Rel ja Abs)
  *Kuvaajien ja kuvien määrä (P)
  *Kuvaajien merkitseminen (Token)

Lineaarinen asteikko (Lin)  
Käynnistä ohjelma ja avaa tiedosto 037A.CIR (Transistorivahvistinaste). Suorita Transient-analyysi. Molemmat kuvat ('Tulojännite' ja 'Lähtöjännite') ovat lineaarisia: molemmat akselit on skaalattu tasajakoisesti. Palaa takaisin kytkentäkaavioon.
 
Logaritminen asteikko (Log)  
Suorita nyt AC-analyysi. Kaikkien kuvien ('Vahvistus', 'Vahvistus dB' ja 'Vaihesiirto') pystyakselit ovat tasajakoisia (lineaarisia),mutta vaaka-akselit eivät ole tasajakoisia vaan logaritmisia.
    Kuvittele, miten logaritminen (taajuusasteikko) jatkuisi oikealle: 100MHz, 1000MHz... ja vasemmalle 0.1Hz, 0.01Hz...

Logaritmisella taajuusasteikolla ei ole nollakohtaa. Nollakohtaa voidaan lähestyä, mutta sitä ei voi saavuttaa.
 

Muuta keskimmäisen kuvan vaaka-akseli logaritmiseksi. Klikkaa ensin työkalurivin 'Accesses the Analysis Limits dialog box' -painiketta (zoom-painikkeiden oikealla puolella). Siirry keskusteluikkunan kuvaajien määrittelykohdan toiselle riville (Picture 2). Rivin alussa on painike, jota klikkaamalla x-akselin skaalaus vaihtuu lineaarisesta logaritmiseksi tai päinvastoin: (Defines whether the X-axis is a linear or log scale). Klikkaa painiketta ja suorita analyysi (RUN tai F2). Kuvaaja esittää aivan samaa asiaa, vaikkakin tulos näyttää erilaiselta. Palauta lopuksi alkuperäinen skaalaustapa.

 
Automaattinen skaalaus (Auto)  

Automaattista skaalausta kannattaa käyttää silloin, kun kuvaajan 'paikka' ei ole selvillä. Klikkaa työkalurivin 'Accesses the Analysis Limits dialog box' -painiketta (zoom-painikkeiden oikealla puolella). Siirry keskusteluikkunan kuvaajien määrittelykohtaan ja kytke kuvat 1 ja 3 pois. Vie kursori ensin ykkösen kohdalle ja klikkaa hiiren oikeanpuoleista painiketta. Valitse auenneesta valikosta 'None' (ei mitään). Toista tämän jälkeen sama toimenpide kuvalle 3. Suorita nyt AC-analyysi, jolloin kuvia tulostuu vain yksi (kuva 2). Palaa seuraavaksi kytkentäkaavioon ja muuta R2:den arvo (64.9k) 6.49k:ksi. Suorita AC-analyysi ja totea, ettei mitään kuvaajaa näy (y-akselin skaalaus 0 - 25dB). Klikkaa nyt työkalurivin 'Accesses the Analysis Limits dialog box' -painiketta (zoom-painikkeiden oikealla puolella).

 

 

Siirry keskusteluikkunan (kuva 2) 'Y-Range'-kohtaan.

 

 

 

 

 

Muuta 25dB-lukema hiiren oikeanpuoleisella painikkeella muotoon 'Auto'.


Suorita AC-analyysi uudelleen. Tutki muuttunutta y-skaalausta ja päättele sen ja taajuusvastekuvaajan avulla, miten transistorivahvistinaste toimii.
 

 

Automaattiskaalauksen pitäisi tuottaa y-asteikko -80dB - +20dB, josta selviää, että kuvaaja onkin 0-tason alapuolella.

 

 

 

 

 

Vahvistin ei toimikaan vahvistimena vaan vaimentimena.

 

 

 

 

 

Usein automaattiskaalauksen 'ehdotukset' ovat vaikealukuisia, joten kannattaa harkita niiden muokkausta.


Palauta alkuperäinen y-skaalaus. Palaa kytkentäkaavioon ja vaihda R2:den arvo alkuperäiseksi eli 64.9k:ksi.
 
Nollaviiva (Base Line)  

Avaa tiedosto 037A.CIR (Transistorivahvistinaste). Suorita Transient-analyysi. Kuvaruudulla pitäisi näkyä kaksi kuvaa, joissa kummassakin on sinimuotoinen signaali. Jos näet jotain muuta, syy saattaa olla edellisen tehtävän komponenttiarvon muutoksessa, joka on unohdettu palauttaa alkuperäiseen arvoonsa. Voit myös sulkea 037A.CIR -tiedoston: File / Close. Älä talleta tehtyjä muutoksia! (Save changes in '037A.CIR'?) Avaa alkuperäinen 037A.CIR-tiedosto uudelleen: File / Open.

Käytännössä, käytettäessä oskilloskooppia, nollaviiva lisätään siten, että toinen vapaana oleva säde (tai kanava) kytketään 'Gnd'-asentoon (mittaamaan 0-tasoa). Tällöin toinen säteistä (kanavista) mittaa tutkittavaa signaalia ja toinen 0-tasoa. Näin voidaan menetellä simuloitaessakin.


Kun kuvaruudulla näkyy kaksi kuvaa, joissa molemmissa on sinimuotoinen signaali, lisätään molempiin nk. nollaviiva. Avaa 'Transient Analysis Limits' -keskusteluikkuna. Klikkaa sen alimmalle määritysriville ja lisää yksi rivi klikkaamalla 'Add'-painiketta. Muuta kuva (2) ykköseksi. Lisää 'Y-Expression' -ruutuun: v(0), joka tarkoittaa jännitteen (v) mittaamista Gnd-tasosta (nolla!). Kopioi 'Y-Range' -skaalausarvot kuvasta 1.

Voit kokeilla myös seuraavaa: vie kursori kyseiseen 'Y-Range'-ruutuun. Klikkaa hiiren oikeanpuoleisella painikkeella, jolloin saat näkyville valikon käytössä olevista määritteistä. Valitse niistä: '50mV,-50mV'. Suorita Transient-analyysi 'Run'-painikkeella. Ensimmäisessä kuvassa on siniaallon lisäksi nollaviiva.

Nollaviivan tuottaminen ohjelmallisesti. Kokeile sitä toiseen kuvaan (kuva 2). Aloita tilanteesta, jossa kuvaruudulla on kaksi Transient -analyysikuvaa ja molemmat esittävät siniaaltoa. Ylemmässä kuvassa (1) on nollaviiva, mutta alemmassa ei ole. Kokeile aluksi kuvien vuorottaista aktivointia klikkaamalla niitä vuorotellen. Molempien kuvien vasemmassa alareunassa on kuvaajan määrite (esim. v(in1) tai v(out1)), mutta vain aktiivisessa kuvassa määrite on alleviivattu. Aktivoi alempi kuva (2). Valitse valikkoriviltä: 'Scope' (=analyysin tarkentaminen) / View / Base Line. Nollaviiva (Base Line) ilmestyy alempaan kuvaan välittömästi.

Relatiivinen ja absoluuttinen teksti (Rel ja Abs)  

Analyysituloksiin kannattaa aina lisätä tekstiä, jolloin tulosten myöhempi tarkastelu sujuu 'helppolukuisesti'. Valittavana on kaksi eri tekstimuotoa, relatiivinen (REL) ja absoluuttinen (ABS) ankkurointi.

Absoluuttisesti ankkuroitava teksti (ABS) pysyy sille osoitetussa paikassa. Relatiivisesti ankkuroitava teksti (REL) seuraa kuvaa ja kuvaajan paikkaa. Jos analyysissä on useampia kuvia kuin yksi, valitse silloin REL-tekstimuoto osoittaaksesi tietyssä kuvassa olevaa asiaa. REL -teksti seuraa kuvaa, kun kuvien lukumäärää tai paikkaa muutellaan. Ulkonäöltään ja muokattavuudeltaan tekstimuodot ovat samanlaisia. Ainoa ero niillä on ankkuroituminen kiinteään tai suhteelliseen pisteeseen.

 
Kuvaajien ja kuvien määrä (P)  

Kuvaajien määrä samassa analyysissä on valittavissa tarpeen mukaan. Määriterivien lisääminen: Klikkaa 'Analysis Limits' -ikkunan 'Add'-painiketta. Kuvaajien sijoittaminen joko samaan tai eri kuvaan tapahtuu 'P' (Picture) -sarakkeen numeroinnin avulla. Esimerkiksi Kaikki 1:llä merkityt kuvaajat tulevat samaan kuvaan (kuva 1). Kaikki 2:lla merkityt kuvaajat tulevat samaan kuvaan (kuva 2) jne. Samaan kuvaan sijoitettavilla, kahdella tai useammilla, kuvaajilla tulee olla yhtenevä x- ja y-skaalaus. Muut kuvat (tai kuvaajat) voi kytkeä näkymättömäksi antamalla niiden määritteeksi 'None' eli tyhjä ruutu.

Kuvaajien (määriterivien) poisto: Klikkaa poistettavaa riviä ja sitten klikkaa 'Delete'- painiketta.

Käytettäessä useita kuvia samanaikaisesti pienenee analyysin kuvakoko huomattavan paljon. On hyödyllistä tutkia vain paria kolmea kuvaa samanaikaisesti.

 

Kuvaajien merkitseminen (Token)  

Samassa kuvassa olevien, kahden tai useamman, kuvaajien erottaminen toisistaan tapahtuu värien avulla. Kuvaajalla ja sen määritteellä (esim. v(in1)) on sama väri.

Tulostettaessa analyysitulos mustavalkotulostimella pitää kuvaajat sekä niiden määritteet merkitä yhteisillä merkinnöillä. Valitse valikkoriviltä: 'Scope / View / Tokens'. Toiminto tulee välittömästi näkyville kuvaajaan ja sitä vastaavaan määritteeseen.